Selvitys Terrafamen kaivosalueen pohjavesien ja primääriliuotusalueen maaperän tilanteesta julkaistu

Pohjavedessä havaitut muutokset ovat paikallisia eikä niistä aiheudu riskiä lähiseudun asukkaille.

Terrafame on toimittanut Kainuun ELY-keskukselle Pöyry Finland Oy:n laatiman selvityksen Terrafamen kaivosalueen pohjavesien tilanteesta ja mahdollisesta puhdistustarpeesta sekä ensimmäisen vaiheen bioliuotusalueen maaperään kohdistuvista päästöistä.

 

Selvityksen taustoista

Terrafame osti Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän liiketoiminnat ja on jatkanut kaivostoimintaa elokuusta 2015 alkaen. Kaivosalueella on tehty pohjavesitarkkailua vuodesta 2008 lähtien. Aiemmissa tutkimuksissa Kortelammen alueen pohjavedessä on havaittu happamoitumistrendi ja kohonneita sulfaatti- ja metallipitoisuuksia vuodesta 2013 alkaen. Geologian tutkimuskeskus laati laajan pohjavesivesiselvityksen vuonna 2014, jossa yhtenä johtopäätöksenä oli, että primääriliuotusalueella voi olla kontaminaatiovaikutusta kasa-alueen lähiympäristössä. 

Näiden havaintojen takia pohjaveden tilaa selvitettiin vuoden 2016 aikana keskittyen kaivospiirin lounaisosaan. Lisäksi selvitettiin ensimmäisen vaiheen bioliuotuskasojen välialueen kautta maaperään kohdistuvia päästöjä ja vaikutuksia alueen maaperän ja pohjaveden laatuun. Nyt tehdyssä tutkimuksessa hyödynnettiin aikaisempien tutkimusten tuloksia sekä otettiin myös uusia vesianalyysejä uusistanäytepisteistä.

 

Selvityksen keskeisimmät havainnot

Selvityksen perusteella ensimmäisen vaiheen bioliuotusalueiden välissä olevalla ns. keskikaista-alueella (alue, jossa on hihnakuljettimet) maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat varsin pieniä, eivätkä metallit ole liukoisessa muodossa. Sen sijaan keskikaistan kohdalla louhetäyttökerroksessa kulkevassa vedessä metallipitoisuudet olivat syksyllä 2016 ja alkuvuonna 2017 selvästi koholla. Varsinaisessa kalliopohjavedessä bioliuotusalueen lounaispuolelta havaitut pitoisuusmuutokset ovat vähäisempiä kuin louhetäytön vedessä.

Ensimmäisen vaiheen bioliuotusalueelta tehdyt havainnot viittaavat bioliuotusprosessin kiertoliuokseen, ja haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen saattaa liittyä esimerkiksi toiminnan aikaisempiin häiriötilanteisiin bioliuotusalueilla.

Selvityksen mukaan Kortelammen patoaltaan lounaispuoella, aivan Kortelammen padon takana, maaperän pohjavedessä esiintyy kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Mitatut pitoisuudet viittaavat kaivosalueella edellisen toiminnanharjoittajan aikana vuonna 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkivaikutuksiin: vuodosta peräisin olevaa vettä on varastoitu Kortelammen altaassa, joka näkyy patoalueen maaperän pohjavedessä mm. kohonneina rauta- ja sulfaattipitoisuuksia.  

 

Toimenpiteet ja jatkotutkimukset

Terrafame toimii aktiivisesti haitta-aineiden leviämisen estämiseksi, ja keskeisimmät toimenpiteet leviämisen estämiseksi ovat jo käynnissä. Myös luontaiset tekijät, kuten maaston muodot ja maaperän laatu, rajoittavat pohjaveden virtaamista alueella.

Ensimmäisen vaiheen bioliuotusalueella louhostäyttökerroksessa liikkuvan veden määrää pidetään rajallisena ohjaamalla pintavesiä siten, etteivät ne päädy bioliuotuskasojen alle. Primääriliuotusalueella on myös ns. suojapumppauksia, joilla estetään kasan reuna-alueilla olevien kontaminoituneiden vesien pääsy ympäristöön. Selvityksen mukaan nämä toimenpiteet ovat riittäviä rajaamaan vaikutuksen primääriliuotusalueelle.

Kortelammen alueella tärkein toimenpide on Kortelammen altaan vesivarastonvähittäinen purkaminen vedenkäsittelyn kautta vesistöön, minkä jälkeen myös altaan pohjalla olevat vesienkäsittelysakat voidaan poistaa. Terrafamen tavoitteena on, että allas saataisiin tyhjäksi ja altaan pohja päästäisiin puhdistamaan jo vuoden 2018 kuluessa.

Edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi Terrafame jatkaa pohjavesivaikutusten seurantaa säännöllisessä ympäristötarkkailussa. Lisäksi Terrafame pyrkii tarkentamaan tutkimuksia erityisesti liuotuskasojen alapuolella olevassa louhetäytössä liikkuvan veden määrän ja laadun osalta.

 

Lisätietoa:

Selvitys Terrafamen kaivosalueen pohjavesistä ja primääriliuotusalueen maaperästä (pdf)