Terrafamen ympäristötarkkailun vuosiraportti 2015 valmistunut keskeisiltä osiltaan 16.5.2016

Terrafamen kaivoksen ympäristötarkkailun vuosiraportti 2015 on valmistunut keskeisiltä osiltaan. Julkaisemme ympäristötarkkailuraportin osat Terrafamen verkkosivujen aineistotietopankissa kunkin osaraportin valmistuttua.

Raportin osat löytyvät Terrafamen verkkosivujen Ympäristö-osiosta Ympäristövaikutukset ja -tarkkailu -otsikon alta.

Keskeistä:

  • Ympäristötarkkailua jatkettiin läpi vuoden keskeytyksettä huolimatta toiminnanharjoittajan vaihtumisesta elokuussa 2015. Tarkkailuraportissa on tarkkailun tulokset koko vuoden 2015 ajalta.
  • Vanhoille purkureiteille johdetun, ympäristöluvan mukaisesti puhdistetun veden määrä vuonna 2015 oli yhteensä 6,978 Mm3, josta Vuoksen vesistön osuus oli 1,854 Mm3. Juoksutuksesta aiheutuva kuormitus (kupari noin 16 kg, nikkeli 193 kg, sinkki 338 kg, mangaani 6 409 kg, sulfaatti 11 662 t, natrium 2 421 t) vastaa suuruusluokaltaan vuoden 2014 kuormitusta.
  • Mangaanikuormitus on kuitenkin alle puolet vuoden 2014 tasosta (13 494 kg).
  • Purkuputken kautta ympäristöluvan mukaisesti puhdistettua vettä johdettiin vuonna 2015, koekäyttö huomioiden, 1,44 Mm3 vettä. Juoksutuksesta aiheutunut sulfaattikuorma oli yhteensä 3 150 tonnia (Cu 2,2 kg, Ni 31 kg, Mn 615 kg, Zn 30 kg, Na 628 t).
  • Sekä purkuputkeen että vanhoille reiteille johdettujen vesien metalli- ja sulfaattipitoisuudet, mukaan lukien uraanipitoisuudet, alittivat virtaamapainotteiset kuukausikeskiarvot, joille on asetettu raja-arvot juoksutusta koskevissa ympäristölupapäätöksissä. Mm. liukoisen elohopean ja kadmiumin osalta mitatut pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan ja aina alle valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä 1B määrättyjen raja-arvojen.
  • Ilmapäästöissä ympäristöluvassa määrätyt raja-arvot alittuivat sekä rikkivedyn että malmintuotannon pölynmittausten osalta. Louhinta ja malmintuotanto käynnistyivät marraskuussa 2013 alkaneen tauon jälkeen täydellä teholla syyskuun alussa 2015.

 

Tarkkailuohjelma

Vuonna 2015 Terrafamen kaivoksen tarkkailua toteutettiin päivitetyn tarkkailuohjelman (Pöyry, 27.6.2014) sekä Nuasjärven purkuputken ympäristötarkkailusta Kainuun ELY-keskukselle sekä Lapin ELY-keskukselle (kalatalousviranomainen) 31.7.2015 toimitetun esityksen mukaisesti. ELY-keskuksen antoivat tarkkailuesityksestä päätöksensä 18.12.2015. Päätöksissä tarkkailuun lisättiin joitain tarkkailupisteitä ja analyysejä, jotka ovat olleet seurannassa tammikuusta 2016 alkaen. Ympäristötarkkailua jatkettiin läpi vuoden keskeytyksettä huolimatta toiminnanharjoittajan vaihtumisesta elokuussa 2015. Tarkkailuraportissa on tarkkailun tulokset koko vuoden 2015 ajalta.

Vuoden 2015 ympäristötarkkailu koostui vuosittain tehtävästä vesi- ja ilmapäästöjen tarkkailusta, jätejakeiden tarkkailusta sekä ympäristövaikutustarkkailusta. Ympäristövaikutustarkkailuun kuului vuonna 2015 pintavesien fysikaalis-kemiallisen laaduntarkkailu, pintavesien biologinen tarkkailu kuten kasviplanktonin, piilevien, pohjaeläinten ja vesikasvillisuuden seuranta, sedimenttitarkkailu sekä kalatalous-, pohjavesi- ja ilmanlaadun tarkkailu. Vuonna 2015 aloitettiin lisäksi leijumamittaus, joka jatkuu vielä alkuvuonna 2016. Oheen on poimittu keskeisiä tarkkailutuloksista vuodelta 2015.

Julkaisemme aineistotietopankissa vielä erikseen tarkkailuraportit mm. jätejakeiden tarkkailusta osaraporttien valmistuttua.

 

Ilmapäästöjen tarkkailu

Päästötarkkailuun kuuluvissa ilmapäästömittauksissa mitattiin vuonna 2015 metallien talteenottolaitoksien rikkivetypäästömäärää sekä malmintuotannon murskausyksiköiden, seulomon ja agglomeroinnin pölypäästömäärää. Vuoden 2015 mittauksissa rikkivetypitoisuudet alittivat ympäristöluvassa määrätyn raja-arvon 50 mgH2S/m3n. Myös malmintuotannon pölymittauksissa raja-arvo (10 mg/m3n) alittui jokaisella mittauspaikalla.

 

Vesistökuormitus

Vuonna 2015 ympäristöluvan mukaisesti puhdistettua vettä johdettiin ns. vanhoille purkureiteille eli Oulujoen vesistöön Kolmisopen yläpuolelle Kalliojokeen ja edelleen Kolmisoppeen sekä Vuoksen vesistöön Ylä-Lumijärven ohitse Lumijokeen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätösten nro 43/2015/1 ja 53/2013/1 mukaisesti. Lisäksi lupamääräysten mukaisesti puhdistettua vettä jouduttiin lisäjuoksuttamaan ympäristö- ja patoturvallisuuden tason varmistamiseksi huhti-toukokuussa ja joulukuussa Kainuun ELY-keskukselle tehdyillä ilmoituksilla.

Vanhoille purkureiteille johdetun veden määrä vuonna 2015 oli yhteensä 6,978 Mm3, josta Vuoksen vesistön osuus oli 1, 854 Mm3. Juoksutuksesta aiheutuva kuormitus (kupari n. 16 kg, nikkeli 193 kg, sinkki 338 kg, mangaani 6 409 kg, sulfaatti 11 662 t, natrium 2 421 t) vastaa suuruusluokaltaan vuoden 2014 kuormitusta. Mangaanikuormitus on kuitenkin alle puolet vuoden 2014 tasosta (13 494 kg).

Nuasjärven purkuputki sai ympäristölupapäätöksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta 24.4.2015 (päätös 43/2015/1). Se otettiin koekäyttöön syyskuussa 2015 ja tuotannolliseen käyttöön marraskuussa 2015. Purkuputken kautta vettä johdettiin vuonna 2015, koekäyttö huomioiden, 1,44 Mm3 vettä. Juoksutuksesta aiheutunut sulfaattikuorma oli yhteensä 3 150 tonnia (Cu 2,2 kg, Ni 31 kg, Mn 615 kg, Zn 30 kg, Na 628 t).

Sekä purkuputkeen että vanhoille reiteille johdettujen vesien metalli- ja sulfaattipitoisuudet, mukaan lukien uraanipitoisuudet, alittivat virtaamapainotteiset kuukausikeskiarvot, joille on asetettu raja-arvot juoksutusta koskevissa ympäristölupapäätöksissä. Mm. liukoisen elohopean ja kadmiumin osalta mitatut pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan ja aina alle valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä 1B määrättyjen raja-arvojen.

Purkuputken ympäristötarkkailu Terrafamen verkkosivuilla

 

Vesistötarkkailu

Pintavesien tarkkailussa vuonna 2015 Oulujoen suunnalla vesien purkureitillä veden laadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Lähivesistöistä (Salminen, Salmisenpuro, Kalliojärvi, Härkäpuro, Kuusijoki, Kalliojoki, Kolmisoppi, Tuhkajoki) voidaan havaita kaivokselta juoksutettujen vesien vaikutukset mm. luonnonvesiä korkeampana sähkönjohtavuutena ja sulfaattipitoisuuksina, erityisesti järvien pohjanläheisissä vesikerroksissa, jossa pitoisuudet olivat pintakerrosta korkeammat. Salminen on ollut pysyvästi kerrostunut vuodesta 2011 saakka, eikä tarkkailussa ole havaittavissa merkkejä kerrostuneisuuden purkautumisesta. Myös Kalliojärvi on edelleen pysyvästi kerrostunut. Sen sijaan Kolmisopen vesimassa on sekoittunut kevät- ja syyskiertojen aikana.

Kuormitus on havaittavissa myös Jormasjärvellä, jossa sulfaattipitoisuuksien havaittiin nousevan vuoden 2015 aikana. Järven täyskierrot esiintyvät kuitenkin edelleen aivan normaalisti. Sulfaattipitoisuudet ovat lisäksi luontaista taustapitoisuutta korkeammat Jormasjoessa, vaikka pitoisuus oli hieman edellisvuotta (2014) alhaisempi. Nuasjärvellä pitoisuudet ovat lähellä taustatasoa. Tarkkailutulosten perusteella purkuputken kautta johdetut vedet eivät ole heikentäneet Nuasjärven vedenlaatua. Esimerkiksi veden pH, sähkönjohtavuus ja sulfaattipitoisuudet ovat olleet kutakuinkin aikaisempien vuosien tasolla. Nuasjärven veden metallipitoisuuksissa on ollut laskeva trendi, joka on jatkunut myös purkuputken käytön aikana.

Vuoksen suunnan Lumijärven sekä Lumijoen sähkönjohtavuus, sulfaatti- ja osa metallipitoisuuksista ovat olleet vuoden 2013 jälkeen selvässä laskussa ja lasku jatkui edelleen vuonna 2015. Kivijärven kahdessa syvimmässä tarkkailupisteessä vesi pysyi edellisvuosien tapaan voimakkaasti kerrostuneena koko vuoden ajan, mutta pisteessä Kiv7 kevätkierto ainakin osittain onnistui. Sekoittumisen myötä alusvedessä oli happea keväästä lähtien ja veden sähkönjohtavuus, sulfaatti- ja metallipitoisuudet laskivat verrattuna aiempiin vuosiin. Kivijoessa veden laatu oli pysynyt edellisvuosien tasolla. Laakajärven sulfaattipitoisuudet ovat yleisesti ottaen hieman koholla suhteessa taustapitoisuuteen, eikä veden laadussa ollut tapahtunut selvää muutosta. Alempana vesistöissä Kiltuanjärvessä, Haapajärvessä, Haajaistenjärvessä, Nurmijoessa, Sälevässä ja Syvärillä veden sähkönjohtavuusarvot ja sulfaattipitoisuudet ovat lähellä luonnonvesien tasoa eikä kaivoksen vaikutuksia voitu selkeästi havaita.

 

Kalataloustarkkailu

Vuoden 2015 kalataloustarkkailun osana toteutettujen verkkokoekalastusten mukaan aiempien juoksutusten vaikutukset ovat nähtävissä Kalliojärvellä ja Kolmisopella. Myös Kivijärven kalastossa on havaittavissa merkkejä muutoksesta. Muilla järvillä ei ole havaittavissa selviä kalastomuutoksia. Tarkkailutulosten mukaan kalojen metallipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien tutkimuksissa ja kalojen raskasmetalli- ja hivenainepitoisuuksien on tarkkailussa katsottu olevan niin pieniä, ettei niistä aiheudu ihmiselle terveydellistä haittaa kalan yleisiä syöntisuosituksia ja niihin annettuja poikkeuksia noudattamalla.

 

Sedimentti- ja pintavesien biologinen tarkkailu

Sedimenttitarkkailun perusteella kipsisakka-altaan vuodon 2012 vaikutukset ovat nähtävissä lähimmissä järvissä eli Kivijärvessä sekä Salmisessa ja Kalliojärvessä. Laakajärven ja Jormasjärven sedimenteissä ei ollut selkeästi havaittavissa kaivoksen vaikutuksia. Piilevätarkkailussa kaivostoiminnan vaikutus näkyy murtovettä ja alkalisuutta suosivan lajiston lisääntymisenä. Taksonimäärä virtavesissä on pysynyt pääosin aiempien vuosien tasolla, mutta Tuhkajoella ja Lumijoella tavattiin huomattavasti enemmän taksoneita kuin vuonna 2015. Alkalisia oloja suosivien lajien osuus on hieman vähentynyt vuodesta 2014. Vuoden 2015 kasviplankton- ja pohjaeläintarkkailussa on todettu kaivostoiminnan ja erityisesti kipsiallasvuodon vaikutusten näkyvän Kalliojärvessä ja Kivijärvessä selkeinä laji- ja yksilömäärämuutoksina. Muissa lähivesistöissä vaikutukset näkyvät lievempinä. 

 

Elina Salmela, ympäristöpäällikkö

Veli-Matti Hilla, kestävän kehityksen johtaja

Uutisen aiheet: TerrafameYmpäristö